Olutkirjoituksia

Olutkirjoitusosio on viime aikoina ollut hiljainen… Lähetä meille oma olutreittauksesi, olutajatuksesi, blogitekstisi tai näkemyksesi oluttyyleistä!
Oluista vuosina 2007-2017 ovat kirjoittaneet Ilmo Teikari, Lauri Hirvonen, Lauri Viljanen, Antti Aalto, Henna Hietanen sekä Vertti & Joona ja muutamat nimettömiksi jääneet olutasiantuntijat.

Olutkirjoituksia – Rakas AOS

”Rakas AOS! Mitä sinulle kuuluu? Ei olla sattuneesta syystä nähty sitten Kuukausitapaamisen maanantaina 2.3.2020 Kitty´s Public House:ssa.”

Lue (ex)olutkolumnisti Ilmon kirje poikkeusoloja elävälle AOSille uuden vuosikymmenen kynnyksellä.

SOPP Hki 2017 ja New England IPAt

New England Indian Pale Ale (NEIPA), Vermont IPA tai kenties New England Pale Ale (NEPA) nimellä myytävät oluet ovat nyt tämän vuoden uutuus Suomessa. Tyylin kantaisä on Vermontissa toimivan pienpanimon The Alchemist Heady Topper, josta jo muutama vuosi sitten kohistiin kts. https://www.mtv.fi/lifestyle/makuja/artikkeli/tassa-on-maailman-parhaaksi-rankattu-olut-saavuttamaton-graalin-malja/3327852#gs.qgmJ0Vo Nyt NEIPAa tai NEPAa alkaa saada suomalaisilta pienpanimoilta, ja kuten aina oluttyylien suhteen… Continue Reading →

SOPP 2014 kuulumisia torstailta

 Pikainen raportti SOPP:sta. Valitan kirjoitusvirheitä, tämä on tosiaan kirjeenvaihtoa perjantain SOPP:sta. Kuten kuvasta näkyy, niin kaikkien uutuuksien keskeltä ja listan ulkopuolelta löytyi Stadin Panimon Blue IPA, jonka väri oli kuvasta poiketen sinisempi. Maku sen sijaan muistutti lähinnä Sicilia sitruunamehua, siis sitä pienessä keltaisessa pehmeässä muovipullossa myytävää sitruunamehua. Ei se pahaa ollut, lähinnä koomista. Muita listauksen… Continue Reading →

Adnams Ghost Ship 4,5%, 0,5 L ja 1,99 €

Pitäisi oikeastaan kysyä Saiturin Pörssiä sponsoroimaan AOSia, sillä sieltä tuntuu löytyvän Suomen ainoat edulliset tarjoukset laatuoluista. Nyt Saiturissa on tarjouksessa 13.6.2014 asti Adnams Ghost Ship 0,5L / 4,5% kohtuulliseen 1,99 euron hintaan. Kun litrahinnaksi tulee ilman panttia 3,78 euroa, niin suomalaiset peruslagerit alkavat olla mauton vaihtoehto, vaikka 1,5 euroa halvemmalla litrahinnalla niitä saisikin. Oluen hintojen… Continue Reading →

Mistä tulee keskioluen 4,7 %:n raja

Viime kuukausitapaamisessa syntyi keskustelua keskioluen 4,7 %:n rajasta. Toimittaja Heikki Kähköseltä löytyy melko tyhjentävä analyysi, miten on päädytty kyseiseen prosenttilukuun. Oheiseen tekstiin on Kähkösen julkaisulupa AOSin nettisivuille ja lähdetiedot ovat tekstin lopussa.   Myyttinen 4,7 prosentin raja Kirjoittaja Heikki Kähkönen on olutalaa seuraava vapaa toimittaja. Suomalainen alkoholipolitiikka sisältää runsaasti myyttejä ja kummallisia totuuksia. Niistä monet… Continue Reading →

Siideriä kansalle, mallasjätettä possuille

Pääsin työn puolesta vierailemaan Saimaan juomatehtaan uudella panimolla, jonka myötä firma tavoittelee jopa miljoonan litran tuotantoa vuonna 2014. Tulossa on uusia oluita ja siidereitä sekä kauppoihin että Alkoihin. Jo kauppoihin tullut 4,2 alkoholiprosenttinen Marsalkka Luomukarpalo on suunnattu tekijöiden mukaan juojaryhmälle, joka ei niin perinteisistä oluista perusta. Tuote onkin ihan oiva vaihtoehto kauppasiidereille ja omasta mielestäni… Continue Reading →

Vuoden 2013 olut ja muut palkitut

HBF:n tiedotteesta 20.4.2013 Vuoden 2013 olueksi valittiin Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan Imperiaali Stout. Vuoden 2013 siideriksi valittiin

Saku Mõdu

Vaahtoaa kuin olut ja näyttää oluelta, vaan ei ole olutta. Saku Mõdu 4,0 % on panimosimaa, josta kuivemmaksi ei kannata simaa tehdä. Panimosima ei maun runsaudeltaan vastaa laatuoluita, muttei se myöskään ole samanlaista makeaa litkua kuten vappusimat. Suosittelen ehdottomasti maistamaan Saku Mõdua, vaikkei sitä Virossa olekaan saatavilla kaikista ruokakaupoista. Maistelupulloni ostin Tallinnan sataman Rimistä hintaan… Continue Reading →

Anchor Christmas Ale

Vuodesta 1975 alkaen on Anchor Brewing pannut jouluoluen, jonka etiketissä kuusi on vaihtunut vuosittain sisällön kanssa. Tällä kertaa kuusena on Norfolkinaraukaria (Araucaria heterophylla) eli huonekuusi, joka ainavihantana on myös suosittu huonekasvi. Tällä kertaa myös olut on onnistuneen jouluinen, mikä ei suinkaan ole itsestäänselvyys, mitä tulee jouluoluisiin. Laatupanimolta laatujuoma, eikä joulua ole piiloteltu etiketissä, mikä on… Continue Reading →

Taj Mahal Premium Lager Beer

Toisinaan tulee ostettua olut etiketin ja hinnan houkutteleminen. Nyt Malmin Saiturin Pörssistä lähti mukaan eurolla päiväystuote, jonka etiketti on maailman kauneimman rakennuksen vuoksi varsin näyttävä. Taj Mahal Premium Lager Beer 4,5% / 0,33 l osoittautui yllätykseksi.  

SOPP 2011 olutlista

Suuret olut – pienet panimot 2011 Rautatientorilla -tapahtuman olutlistaus ******************************************************** OLUTLISTA 1 Panimoravintola Beer Hunter’s, Pori Mufloni Single Hop Simcoe, 3,5 % Mufloni CCCCC IPA 7 % Mufloni Ruisnalle Barley Wine 9 % Mufloni Kuvée De Yyteri 6 % Mufloni Musta Intianpässi 4,5 % Mufloni Boheemi 5,5, % Nasty Suicide Imperial Stout 12 % Porispere… Continue Reading →

Lambic ja muut belgialaiset oluet

Olutartikkelisarjan päättää kirjoittajalle vaikein aihe, belgialaiset oluet. Olen ainakin aikaisemmin ollut tutummalla maaperällä brittiläis-saksalaisen olutkulttuurin parissa. Vasta Akateemiseen Olutseuraan liittymisen myötä suurta arvostusta nauttivat belgialaisoluet ovat tulleet tutummiksi.

Lager

Ennen sukeltamista lager-lasiin, on paikallaan pieni kertaus siitä, mikä on olutta. Oluessa on aina ohraa. Näin on myös esim. vehnäoluen suhteen. Olutta voidaan kutsua vehnäolueksi, jos vehnää on vähintään 50 % ohran joukossa. Oikea vehnäolut on muuten alea eikä lageria. Tässä tulikin toinen oluen määritelmä. Olut on joko pintahiivaolutta eli alea, jossa valmistamiseen käytettävä hiiva… Continue Reading →

Oh yeah! AOS:n Duff-arviointia Simpsons.org sivustolla

Katso artikkeli Suomen suosituimmalta Simpsonit-fanisivustolta Duffista  http://www.simpsonit.org/index.php?sivu=artikkelit/duff sekä http://dome.fi/elokuvat/artikkelit/simpsoneista-tuttu-duff-saapui-vihdoin-suomeen-tutustu-homerin-suosikkijuoman-saloihin Artikkeliin sisältyy Duff Beer maistelumme  arviointia. Kokonaisuudessaan arvioinnin löydät tästä: Akateemisen Olutseuran Duff Beer maistelu pe 12.11.2010 Duff Beer 4,7%, lasipullo 0.33 l, hinta 2,69 €, Kampin K-supermarket. Valmistettu EU:ssa, ei panimon tietoja, takaetiketissa viittaus Espanjaan, Maahantuojan Vino Vinces Oy:n sivuilla valmistusmaaksi on merkitty Belgia. Ilme: Kirkas ja… Continue Reading →

Thwaites Wainwright

Wainwright löytyi sattumalta palovaroittimen oston yhteydessä Saiturin Pörssistä Kalliosta (Porthaninkatu 9). Olut on ilmeisesti myynnissä edullisesti, koska kyseinen erä vanhenee elokuussa. Thwaites Wainwright Golden Ale:n hinta on 1,69 € / 0,5l pullo. Tämä 4,1 % olut on nimestään huolimatta enemmän bitter kuin Golden Ale. Makuasiahan toki on, millaisena pitää 1989 markkinoille tullutta pale lagerin tai… Continue Reading →

Olvi Suomalainen Saunaolut

 Tarkoitus ei ole aliarvioida AOS:laisia, mutta tähän kuumaan kesään, jossa asunnot muuttuvat itsestään saunoiksi, sopii arvioitavaksi saunaoluena itseään markkinoiva Olvi Suomalainen Saunaolut. Oluesta on keskiolut- ja Alkoversio. Nyt tuopissa oli vain jälkimmäinen 5,3 %:nen Alkossa 1,59 € / 0,33l maksava olut. Sattuma vaikutti valintaan (lue: käynti Alkossa), mutta keskiolutta halventamatta yleensä mauttomiin lagereihin antaa makuun… Continue Reading →

Indian Pale Ale

Indian Pale Ale eli IPA on Imperial Stout:n sukulainen syntyhistoriansa perusteella, sillä molemmat oluet on kehitetty kestämään merikuljetusta. Ennen kuin pääsemme itse asiaan, täytyy termistöä hieman avata. AOS:n olutoppaan perusteella Pale Ale on kattotermi lukemattomille olutlajeille, joita yhdistävät raikas humalointi ja vaalea väri aina vaaleankellertävästä meripihkaan. Britanniassa yleisin Pale Ale -tyyppi on bitter, Saksassa alt, Ranskassa bière… Continue Reading →

Imperial Stout

Aloitan artikkelisarjan oluttyyleistä todellisella äärimmäisyydellä. Oluttyylit tai tyypit ovat hankalasti määriteltäviä, koska mitään standardia ei varsinaisesti ole, eikä viinien rypäleperusteisuuteen verrattavaa tapaa ole. On pitkälti oluen valmistajan päätös, minkä tyyliseksi oluensa nimeää.

A. Le Coq Vürtsporter – kamalin jouluolut 2009

On aika käynnistää vuoden 2010 olutkolumnit julistamalla kamalin jouluolut. En suinkaan väitä kaikkia jouluoluita rahastusmielessä tehdyiksi, mutta takana ovat ne ajat, jolloin olutharrastajan kannatti odottaa jouluoluiden saapumista

Ridgeway IPA ja La Chouffe

Vihdoinkin on aikaa kirjoittaa syksyisen veneen vesiltänostoviikonlopun oluista. Ridgeway IPA on jo pidemmän aikaa kuulunut suosikkeihini. Indian Pale Ale:ksi se on neutraali olut, mutta täyttää bitterin määritelmän. Ridgeway  IPA:n  katkeroainepitoisuus onkin IPA:ksi kohtuulliset 41 EBU-yksikköä. Tämä ale ei olekaan äärimmäisen humaloitu ja purevan katkera, kuten on joidenkin Indian Pale Ale oluiden osalta. Mikäli et ole… Continue Reading →

Bornem Dubbel ja Marston´s Old Empire

Tässä onkin kaksikko, joilla ei ole mitään muuta yhteistä kuin pintahiiva ja löytyminen Korson Alkosta kesäisenä päivänä. Kyseinen Alko on tunnettu kautta maan huonosta olutvalikoimasta, joten olisi varmaan pitänyt piirtää rasti ”halvat viinat” –hyllyn kylkeen.  

Köstritzer Schwarzbier

Ainakin allekirjoittanut on odottanut mielenkiinnolla tätä uutta vahvistusta Alkon olemattomaan mustaolutvalikoimaan. Toivoimme saavamme oluen mukaan jo parin viikon takaisiin olutruokailtamiin, mutta tuotetta ei vain kuulunut. Nyt odotus on päättynyt, sillä Köstritzer Schwarzbier on vihdoin saatu pitkäripaisen hyllyyn. Mustaolut on saksalainen keksintö, tyyli on kotoisin Thüringenin ja Saksin alueelta. Mainintoja oluesta löytyy jo 1300-luvulta. Mustaolut pannaan… Continue Reading →

Uusi kuukausitapaamispaikka Olutkellari Helsinki ja Stadin Pils

Akateeminen Olutseura suoritti onnistuneen maihinnousun uuteen kuukausitapaamispaikkaansa, Olutkellari Helsinkiin, maanantaina 6.4. Miljöö oli mukava, suosikkipöydät saatiin varattua myös tulevia tapaamisia varten ja hanastakin löytyi vielä Cantillonin Gueuzea sekä Stadin panimon Mokka Stoutia ja Kellari Brown Alea. Illan kruunasi maistiaisena tarjoiltu, juuri pullotettu (pulloissa ei ollut vielä edes etikettejä) Stadin panimon pils. Myyntiin olut on tulossa… Continue Reading →

Karhu Korpisavu, Victory Ale ja Davenports Top Brew De Luxe

  Karhu Korpisavupullon heittämisellä keskelle AOS:laisten Rochefort 10:n maistelua voisi saada suuremman valituksen aikaan kuin Ylänteen Olutta! –kirjalla kuukausitapaamisessa. Olut on kuitenkin niin monimuotoinen tuote, että pitäisi aina muistaa suhteuttaa erilaiset oluet erilaisiin käyttötapoihin ja tilanteisiin. Kaulan ”Savuolut” lupauksesta huolimatta Karhu on tehty massatuotteeksi ja sillä hyvä. Karhun savuolutversiosta on turha etsiä savustettujen maltaiden omalaatuista… Continue Reading →

De Molen Rasputin Russian Imperial Stout

81,7 EBU; 199,7 EBC; 10,7%; 0,75l; pullotetu 17.6.2008, Alankomaat Rasputin tervehtii katselijaansa tummanpunertavana lasista ja sen vaahto on kepeähkö. Tuoksusta löytyvät makeus ja mausteisuus. Huulille kohotettuna oluen ensipuraisu on hento, mutta sen paahteinen jälkimaku hiipiii suuhun vaivihkaa ja jää sinne asustelemaan. Kyseessä on kyllä imperial stout, mutta ei niin mahtipontisen maltainen versio siitä. Pikemminkin sivistynyt… Continue Reading →

Highgate Old Ale ja Highgate Old Ember

  Alkossa on mukavasti ollut esillä kaksi perinteisen Viktorian ajan panimon (Highgate on perustettu vuonna 1898) tummaa olutta.  Highgate Old Ale on 3,26 euroa maksava 5,1 %:nen tumma ale. Oluessa ei ole totisesti mitätöntä tuoksua, vaikka tällaisen väitteen voi löytää. Tuoksu on miellyttävän makean vaniljamainen. Tuoksun jälkeen voi maku aluksi tuottaa pienen pettymyksen. Makua tarkemmin… Continue Reading →

FLYING DOG SNAKE DOG IPA

7,1%; 60 IBU Flying Dogin panimon tyyliin tämänkin oluen etiketti on täynnä mukataiteellista sekasotkua, jossa lienee kuvattuna varsin apinannäköinen koira, jolla on käärmeen pää. Plussaa tulee kuitenkin positiivisen suuren IBU-luvun ilmoittamisesta. Olut itsessään on äärimmäisen tavanomaisen ja tylsän näköistä. Vaaleaa ja täysin läpinäkyvää eikä vaahtokaan lupaavasta alusta huolimatta jaksa viihdyttää juomaria kuin hetkisen. Mutta tuoksu… Continue Reading →

Belgien kaksintaistelut – raportti maisteluillasta

Akateemisen olutseuran maisteluillassa 23.10. torstaina maisteltiin belgialaistyylisiä oluita. Teemana oli vanha “oluiden kaksintaistelut” –formaatti, jossa kaksi yleensä samantyyppistä olutta laitettiin vastakkain, ja maistelijoiden vaikeana tehtävänä oli arvoida kumpi oluista oli parempi, luonnollisesti kommentteineen höystettynä. Makuraadissa oli tällä kertaa 23 henkeä, ja taistelupareja oli valikoitu neljä kappaletta: witbierit, brunet, blondet ja trappistit, joissa poikkeuksellisesti vastakkain tumma… Continue Reading →

Slottskällans Imperial Stout ja Eggenberg Tmavy Lezák

Slottskällans Imperial Stout on imperial stout -oluttyylin edustaja ja siten kestää varastointia eli hitaan purjelaivakuljetuksen Britanniasta Katariina Suuren hoviin. Pullon etiketissä on vuosiluku 2008, ja säilyvyyttä luvataan vuoteen 2012 asti. Etiketistä puheen ollen, tässä Alkon valikoiman uutuusoluessa on harvinaisen tyylikäs ja historialliselle oluttyylille sopiva etiketti. Kuninkaallinen hovi lippuineen tulee mieleen Slottskällans Imperial Stoutin etiketistä. Entä… Continue Reading →

Stephans Bräu Premium Pilsener

Hälytyskellojen olisi pitänyt viimeistään soida siinä vaiheessa, kun huomasin oluttölkin kyljessä sanan humalauute. Päädyin kuitenkin ostamaan kyseisen lieriömäiseen metalliseen säilytysastiaan pakatun juoman, joka osoittautui erääksi vaaleimmista lagereista, mitä olen koskaan nähnyt. Tuoksu oli mitäänsanomaton, tosin raikas, kuten tavallista. Maku oli myös sen mukainen: vetinen ja mauton. Hieman mallasta, mutta ei käytännössä lainkaan humalaa. Jälkimakuun oli… Continue Reading →

Leffe 9

Leffen ”luostari”panimon oluet ovat helppoja ja varmoja valintoja, kun haluaa naputella belgialaista olutta aivoja vaivaamatta. Panimo aloitti vuonna 2006 panemaan vahvaa vaaleaa olutta, joka on yllättäen nimetty alkoholipitoisuutensa mukaan yhdeksiköksi. Olut on väriltään meripihkainen ja sen vaahto on kevyt, mikä tosin johtunee maistamiseen käytetystä pienestä viinilasista. Se on tuoksultaan kevyen leipäinen ja ehkä hitusen makea…. Continue Reading →

Trappistioluet

Lyhyesti tiivistäen trappistioluet ovat trappistimunkkien valvonnassa pantuja oluita. Seitsemän panimoa Belgiassa ja Alankomaissa käyttää tätä suojattua tuotenimeä eikä lisää ole näillä näkymin tulossa. Aiemmin trappistipanimoita on ollut myös Ranskassa, Itävallassa, Saksassa ja Bosniassa. Trappistiolut ei itsessään ole varsinainen olutlaji, vaikka tiettyjä tunnusmerkkejä onkin mahdollista eritellä. Oluet ovat poikkeuksetta pintahiivaoluita, käyvät lähes aina pullossa ja ovat… Continue Reading →

INDIA PALE ALE

India pale alen historia alkaa 1700-luvun lopun Englannista. Itä-Intian kauppakomppania oli alkanut hankkia Moguli-imperiumin heikentyessä 1700-luvun alusta lähtien itselleen suurehkoja maa-alueita Intiasta. Ajan kuluessa Englannin kaupallinen ja sotilaallinen ylivalta vakiintui, mikä toi Intiaan pysyvasti yhä suuremman joukon englantilaisia virkamiehiä, kauppiaita ja sotilaita. Samalla englantilaisten tuotteiden vienti Intiaan lisääntyi reippaasti. Yksi tällaisista vientiartikkeleista oli englantilaisille niin… Continue Reading →

Thornbridge Jaipur IPA

Väriltään tämä brittiläisiä vientioluiden perinteitä kunnioittava panimotuote on suhteelisen vaalea ja jopa liiankin tavanomainen. Vaahto muodostaa joksikin aikaa esteettisen ja epäsymmetrisen saippuamaisen kukan. Tuoksu on aavistuksen parfyyminen, mutta samalla todella raikas; humalakin erottuu mukavasti. Kuten muissakin real aleissa, Jaipur IPA:ssa on todella vähän hiilihappoa, mikä yhdessä raikkaan ja humalaisen maun kanssa tekee siitä petollisen helposti… Continue Reading →

Saison Dupont

Saison Dupont väriltään varsin tavallinen vaalea belgi, mutta siihen se tavanomaisuus sitten jääkin. Tuoksussa tasapainottelevat sitrushedelmien raikas tuoksu sekä banaanin löysä löyhkä. Maultaan olut on erittäin raikas ja hedelmäinen, kuten kaikki muutkin Dupontin oluet. Pitkä jälkimaku on rapean hapan ja raikas. Humalointi on tässä saisonissa tasapainoisen onnistunut, joskaan muutama lisäebu ei olisi pahaksi. Kaiken kaikkiaan… Continue Reading →

Da Dolle – Ara Bier

Da Dollen Ara Bier on tuoksultaan miedon humaloitu ja parfyyminen. Avattaessa pullo vaahtoaa välittömästi, tämä kuohuinen kokemus alussa lupaa vain hyvää. Väri on perus Pale Ale / Blond -linjan mukainen, oman lisänsä tuo pullon pohjalla oleva suuri sakkamäärä. Maku hedelmäinen, raikas, pieni omenasiideritynnyrin vivahde, jälkimaussa sopivasti humalaa, alkoholi lämmittää (8%), mutta ei maistu läpi. Maun… Continue Reading →

Zenglein Zwickel

Tammitynnyristä tarjottava saksalainen tuoreolut on teemansa mukaisesti raikas ja tuore. Ensivaikutelmaltaan kuin belgialaistyyppinen ale, humalakin tuoksuu mukavasti läpi. Mukava suutuntuma, hiilihappoa ei ole juuri nimeksikään. Voisi puhua ehkä Real Alen saksalaisversiosta, tosin tässä tapauksessa sopivampi termi olisi kuitenkin Real Lager. Maku hedelmäinen, mutta ei liian makea, pikemminkin kuiva ja kitkerä. Humalaa löytyy piristävän paljon saksalaiseksi… Continue Reading →

Habertstumpf – Jubiläumsbier

Habertstumpfin Jubiläumsbier on tuoksultaan hieman simainen, mutta kuitenkin jokseenkin väritön. Välitön suutuntuma on aika mitäänsanomaton. Oluessa tuntuu nopea humalapiikki heti alkumaun jälkeen, mikä lakastuu keskinkertaiseen belgialaiseen jälkimakuun. Kuitenkin Jubiläumsbier on oikein tarjoiltuna varsin raikas vaihtoehto ja erinomainen seurustelujuoma; hyvä juotava olut. Ei tule takaa yllättäen kuten kepulainen poliitikko. Olut maistettiin One Pint Pubin Oktoberfest-teemaviikolla 17.9.2007…. Continue Reading →

Maisteluillan satoa

Syksyn ensimmäinen maisteluilta pidettiin perjantaina 21.9. llta oli kaikin puolin varsin onnistunut ja järjestäjien mielestä menestys, sillä paikalle saapui kaikkiaan lähes 30 ihmistä. Illan teemaksi valittiin ”kattava läpileikkaus” erilaisista oluttyypeistä ja niiden ehkä tyypillisimmistä edustajista. Tarjolle päätyivät erinäisten vaiheiden jälkeen seuraavat oluet: Koff Porter Brooklyn Lager La Trappe Duppel Weihenstephaner Hefe Weissbier Nögne Ö India… Continue Reading →

Sierra Nevada Stout

Sierra Nevadan Stout on väriltään hyvin tummanruskea olut, jossa on melko niukka ja kohtuullisen kestävä beige vaahto. Tuoksu on paahteinen, makean maltainen sekä tuhti, ja siinä on häivähdys tummaa suklaata, lakritsaa ja kahvia. Maku noudattelee tuoksua: siitä löytyy makeaa maltaisuutta ja tummaa suklaata sekä hiven kahvia. Loppu on mukavan kuiva ja katkera. Suutuntumaltaan olut on… Continue Reading →

One Pint Pub

One Pint Pub kuuluu eittämättä Helsingin olutravintoloiden kärkeen. Vaikka tämä ravintola onkin hieman hankalasti löydettävissä, on etsintä vaivansa väärti. One Pintin tilat ovat pienet ja päällisin puolin siistit. Tunnelma kanavan varressa on kodikas ja interiööri viehättävä. Miinusta pitää antaa kuitenkin sijainnista, sillä saman korttelin deekut löytävät tiensä Pinttiin turhankin helposti. Usein ”alan miehet” ovat illan… Continue Reading →

Doom Bar

Oikeastaan pilalle mennyttä olutta ei saisi lainkaan arvioida, mutta tämä Angleterressa 15.9.2007 ”nautittu” panimotuote oli niin karmean makuinen, että pari sanaa lienee sittenkin paikallaan. Kyseinen real ale on perusbitterin värinen muistuttaen vaahterasiirappia. Tuoksu oli juotaessa tunkkaisen maltainen, mikä valitettavasti ei saanut peitettyä dominoivaa diasetyylin voin hajua. Suoraan sanoen haju oli kuvottava. Maku ei ollut yhtään… Continue Reading →

La Bavaisienne

Ranskalaisen Theillierin valmistama 6,5% bi

Olutlajit

INDIA PALE ALE [ Alla oleva teksti on aikoinaan laadittu Yliopiston avajaiskarnevaaleille kiinnostuneille jaettavaksi. Kattavampi selonteko tulossa lähiaikoina ] Tässä esityksessä on annettu pintapuolinen kuvaus yleisimmistä oluttyypeistä sekä varsin subjektiivinen otos mielestämme kokeilemisen arvoisista oluista, joita on saatavilla joko valtion monopoliliikkeestä tai hyvinvarustetuista olutravintoloista. Myös oluttyyppien esittelyt ovat subjektiivisia. Mitään selkeää standardia oluttyyleille ei ole,… Continue Reading →

Caledonian 80/-

Caledonianin 80-shillinkinen on kirkas, kupariin vivahtavan oranssinruskea olut, jossa on valkoinen, niukahko ja kohtuullisen ripeästi katoava kermaisen oloinen vaahto. Tuoksu on maltainen, hieman hapahkon hedelmäinen ja hävyttömän voimakkaasti kahvipapumainen. Murskatun kahvipavun aromit dominoivat myös oluen makua, joka on kuivahko, maltainen, hivenen hedelmäinen ja varustettu mukavan kuivalla ja katkeralla loppulla. Suutuntamaltaan olut on keskitäyteläinen, liukas, hieman… Continue Reading →

Old Rosie (Real Cider)

Samettisen lempeä aito omena. Matala hiilihappopitoisuus peittää korkean alkoholipitoisuuden. Katri

Rochefort 10

Tuoksu karamellimainen, maussa rapeaa toffeeta. Lempeän viinainen nautinto. Lauri H

Cantillon Gueuze

Ei riittävän hapokasta. Aavistuksen piikikäs, hieman viipyilevä. Aristokratian juoma. Mikko

Holden’s Goulden Glow

Hieman hunajainen aromi alkumakuna. Mieleen tulee meripihka ja havumetsä. Jälkimaku lievästi pesuainemainen, myös sitruunaa mukana. Vertti

Köning Ludwig

Terävähkö vehnäolut. Raikas, mutta tosin hieman vetinen. Kaiken kaikkiaan melko perinteinen vehnäolut. Niilo

Dark Star Imperial Stout

Härski, mutta pirteä. Kouriin tuntuvan mämminen maku peittää alkoholin kitkeryyden, jättää esille kuitenkin humalan riittävän puutteen. On silti suusta kaadettavaa. Ei tule ylös, vaikka olisi parempaa litran tuopista. Lauri H

Brewers Gold (Real Ale)

Alkukosketus sammuttaa janon vedenomaisesti. Maku jää laihaksi. Pieni humalan kosketus, mutta ei läheskään riittävä. Sopivan hiilihappoinen. Vertti

Anchor Liberty Ale

Raikas, mutta parfyyminen. On ollut parempaakin, humalaa saisi olla enemmän -> Average beverage. Lauri V

Lindemans Kriek

Nätin väristä, mut aika esanssista. Hanna

Adams Broadside

Todella pehmeä, maltainen ja melko makea. Alkoholi lämmittää sopivasti, ei liian pistävää… sopivan paksu, ei puuromainen. maku ja tekstuuri avoin, ei mene tukkoon. Matti

Rogue Sakespeare Stout

Maussa yhdistyy tyhjiössä säilytetty 600 vuotta vanha lakritsi sekä salmiakki. Vivahdus kuolleen meren aromia ansiokkaasti humaloitu. Niilo

Create a website or blog at WordPress.com

Ylös ↑

Create your website with WordPress.com
Aloitus