Bornem Dubbel ja Marston´s Old Empire

Tässä onkin kaksikko, joilla ei ole mitään muuta yhteistä kuin pintahiiva ja löytyminen Korson Alkosta kesäisenä päivänä. Kyseinen Alko on tunnettu kautta maan huonosta olutvalikoimasta, joten olisi varmaan pitänyt piirtää rasti ”halvat viinat” –hyllyn kylkeen.

 

Brouwerij van Steenberge:n Bornem Dubbelin määritelmä Alkon sivuilla: ”elävä” luostariolut, joka kypsyy vielä pullossa. Nimessä oleva dubbel-sana tarkoittaa, että olueen on käytetty kaksinkertainen määrä maltaita tavalliseen olueen verrattuna”. Niin no, mikä sitten on normaalin määrä maltaita? Dubbel, Tripel ja Quadrupel belgialeissa tarkoittavat maltaiden määrää, vaan AOSin belgiaspesialistit saanevat valistaa kommenttialueella, että miten mallasmäärään tulisi suhtautua. Maltaan makua tästä tummasta (61,8 EBC-yks.), hiilidioksidisesta, sameasta ja alkoholinsa (7 %) belgialaiseen tapaan piilottavasta oluesta toki löytyy. Vaan niin löytyy hiivan makua. Se on nyt kerta kaikkiaan niin, että minulle tulee aina hiivan mausta mieleen 90-luvun lama-ajalta tuttavani kotitekoiset ”brittisiiderit”, jotka olivat kammottavia litkuja. Hyvät AOSin belgifiilit (joita riittää enemmän kuin jäsenmaksunsa maksaneita jäseniä), One Pint Pubin Belgian viikoilla olen maistanut belgialeja, joissa ei maistu hiiva, vaan hedelmäisyys, joten belgialen ei ole pakko olla yltäkylläisen hiivainen. Kuvassa Bornem Dubbel on tarkoituksella kukkasten keskellä alleviivaamassa äijämäistä mielipidettäni. Tämä olut ei kuitenkaan ole maultaan kukkainen vaan pikemminkin melko mitätön ale:ksi. Suuntuntuma on pehmeä (Katkeroainepitoisuus 21 EBU-yks), mutta hiivaisuuden hyökkäyksen jälkeen maku on melko neutraali. Vaikka olisikin belgialaisten oluiden ystävä, niin tämä olut ei suuri tunteita herätä ellei kohtuullinen 2,68 € hinta sitä tee.

 

Official Beer of England, kirkas pullo (kuvassa vieressä tumma Köstritzer Schwarzbier, jonka arviointi löytyy AOSin sivuilta), etiketissä purjelaiva ja takaetiketissä vesileimamaisesti kartta, johon on merkitty Burton ja Intia. Aina minä sorrun näihin näyttäviin pulloihin, vaikka moni kakku päältä kaunis jne. Old Empire Indian Pale Ale on mukamas Indian pale ale. IPA:a tämä olut ei ole nähnytkään. Pale ale –tyypeistä bitter on oikeampi määritelmä. Marston´s on laatupanimo, joten saisivat hävetä tällaista harhaanjohtavaa mainontaa tai sitten uivat rahoissa kyseisen oluen jenkkilämenekin ansiosta. Tuntuu siltä, että osa brittioluista on tarkoitettu pullon ulkoisella näyttävyydellä myyviksi. Pale ale:a Old Empire:ssa on humaloidun katkera (31 EBU-yks.) maku, mutta muutoin olut on vetisyydessään pettymys. Puhtaan valkoinen ja erityisen pitkäkestoinen vaahto on toki miellyttävää katsottavaa tässä punertavassa ja kellanruskeassa (23,5 EBC-yks.) ale:ssa, mutta tämän oluen 3,65 € hinnalla Alkosta löytyy parempia brittiale:ja.

 

Olutkolumnisti

Ilmo Teikari

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Create a website or blog at WordPress.com

Ylös ↑

Create your website with WordPress.com
Aloitus